Synnytyksen jalkeen Vera oli taysin puhki, ja pentuhuone oli liian lammin jotta se olisi kunnolla rauhoittunut. Veimme Veran viileaan kaytavaan, jossa se nukkui puolisentuntia ennen imetyskierroksen alkamista. Nartun ruumiinlampo pysyy koholla pari paivaa synnytyksen jalkeen, jonka takia viileampi huone on paksuturkkisella roduilla vielakin tarkeampi.

Usein nartut eivat halua jattaa pentuja, mutta sinun on vietava narttu ulos, jotta sen suoli alkaisi taas toimimaan normaalisti mahdollisimman pian. Mielummin monta lyhytta lenkkia kuin vain yksi pitka. Onneksi Vera jatti pennut hoiviimme hyvin ja suostui tulemaan kanssamme korttelin ympari. Veran olo oli niin kevyt etta se holkkasi koko korttelin ympari :-).

Paastyaan takaisin, oli taas imetyksen vuoro. Jos narttu ei rauhoitu imetyksen aikana, opeta se rentoutumaan, silla muuten imetykset ovat rasittavia sinulle ja koiralle. Vera oppi hyvin nopeasti, etta imetyksen aikana maataan paikoillaan ja annetaan pienten koiranalkujen vetaa nisista, vaikka se joskus tuntuisikin hieman epamukavalta. Jo synnytyksen jalkeisena paivana Vera kuorsasi autuaana pentuhuoneessa pikkuisten imiessa. Vera herasi aina pissauttaakseen pennut, mutta nukahti aina hyvin pian uudestaan.

Pennut punnittiin useasti paivassa, silla ensimmaiset 36h synnytyksen jalkeen, on se kaikkein kriittisin pennuille. Pentujen painot ei saa laskea vaikka eman maidoneritys ei ole viela alkanut kunnolla ja maitoa ei aina riita tayttamaan kaikkien vatsoja tapotayteen. Sinun tulee varmistaa etta jokainen pentu saa tarvittavasti ravintoa, ja etta jokaisen paino nousee normaalisti. Pentujen painot merkitaan painotaulukkoon.

Pentupainotaulukko:

Paivays ja kellonaika	Pentu 1	Pentu 2	Pentu 3	Pentu 4	Pentu 5	Pentu 6	Pentu 7
26.11.2009 00:00	paino (g)	...
03:00	...
06:00

Kaikista pennuista otettiin viralliset "passikuvat" ja viralliset nimet on jo alustavasti mietitty. Teemana autot, kirjaimena N ja kennelnimena Kivisilmän. Pentujen virallisia nimia oltiin jo hetki mietittykin, tosin koska enintaan kuutta arveltiin ultraajan kanssa, piti niita viela miettia muutama pikaisesti lisaa! Syntymapaivan (26.11.2009) ultraaja sai kuitenkin hienosti laskettua oikein.

Nostokurki (musta uros) "Oslo" Nopeusrajoitus (musta uros) "Kasper"

Nollatoleranssi (ruskea narttu) "Pipari" Nokkakolari (ruskea narttu) "Mona"

Nestekaasu (musta narttu) "Cooper" Neliveto (ruskea narttu) "Navy"

Navigaattori (musta narttu) "Scout" Nastarenkaat (musta uros) "Akseli"

2-5 paivaa

imetys joka 2h, kesto 1h

Pennut kokivat ensimmaiset ahkynsa neljan paivan ikaisina kun Veralta alkoi vihdoinkin oikein pursuamaan maito! Valta kuitenkin ahkyyn asti syottamista, silla se tietaa unettomia oita seka sinulle etta epamukavaa oloa pennulle. Kokeile siis pentujen vatsojen “kovuutta”. Kun se on ilmapallon kokoinen ja tuntuinen, ota pentu pois nisalta. Pissauta ja kakkauta se, ja hiero viela vatsaa vahan enemman. Yrita saada pentu royhtailemaan. Kun pentu on rauhoittunut, punnitse se, ja laita se pentukoriin nukkumaan.

Pennut nousivat ensimmaisen kerran jaloilleen ja haukoittelivat neljan paivan ikaisena.

Aloitimme myos Battaglian pentukasittelyn aina imetysten yhteydessa. Eli pentu selallaan (supine position), pystyssa, paa-alaspain, lampotilavaihteluja ja tassujen hieromista (tactile stimulation). Pentukasittelyn pitaisi olla hieman stessaavaa pennulle, mutta kuitenkin niin rauhallisessa olotilassa tehty, etta pentu voi tuntea olevansa turvassa. Pieni stressi (kerran paivassa, lyhyt kestoinen) on hyvaksi, ja antaa pennulle tuntemuksen siita, etta kylla se osaa ja parjaa vaikeimmissakin olosuhteissa :-).

Kuvassa Akseli. Voisiko pentu olla enaa taman relaksoituneempi ??

Jos luoksesi tulee vieraita ensimmaisen viikon aikana (tai myohemminkin), pida huoli siita, ettei narttu stressaannu. Omat koiramme eivat niinkaan valita vieraista, ovat vain iloisia nahdessaan tuttuja. Vierailijoiden on aina vaihdettava puhtaat suoraan pesukoneesta tulleet vaatteet ja desinfioitava katensa ennen pentuhuoneeseen menoa.

Voit pyytaa vieraat esimerkiksi imetyksen ajaksi: pennut ovat rauhallisempia syotyaan vatsansa tayteen ja vieraat saavat kunnolla niita paijailtua. Varo kuitenkin ettei ema nouse kesken imetyksen tervehtimaan vierasta. Anna eman ensin tutustua vieraaseen ja imeta vasta sen jalkeen. Varmista myos, etta vieras tervehtii aina ensin eman, ja vasta sitten pennut.

Ala kuitenkaan ensimmaisilla viikoilla viela pyyda koko kylaa kaymaan: pennut ovat erittain alttiita vieraille popoille. Meilla on tahan mennessa kaynyt vain kaksi sijoitusnartun omistajaa, ja pentuvahti muutaman kerran. Sijoitusnarttujen omistajat jatkavat kayntejaan viikottain, jotta nakevat mita kasvatus pitaa sisallaan ja osaavat asennoitua mahdolliseen pentuvaiheeseen oman narttunsa kanssa sitten aikanaan. Muut pentujen uudet omistajat saavat tulla meille vasta pentujen siirryttya olohuoneeseen noin 2,5-3 viikon ikaisina. Siina vaiheessa myos muut tutut voivat tulla pikkuhiljaa paijailemaan pentuja. Noin viiden viikon ikaisena alkaa kuitenkin vasta varsinainen sosialistamisperiodi, jolloin kaikki tuttumme ja tuttujen tutut kayvat kylassa. Kahteentoista viikkoon mennessa pentujen on tullut jo nahda suurin osa tulevasta ymparistostaan, joten vaikka meilla tavataan kylalaisia, on tarkeaa uuden omistajan sosialistaa pentu kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan sitten luovutuksen jalkeen. Pennut tapaavat muun laumamme 2,5-3 viikkoisina kun siirramme pennut ylakertaan.

5-10 paivaa

imetys joka 2,5h, kesto 1h (sis. kakkautukset+punnitukset)

Pentujen kynnet leikattiin ensimmaisen kerran viiden paivan ikaisina. Seuraavan kerran kynnet leikataan pentujen ollessa 10pv ikaisia. Takakynnet on helppo leikata pentujen imiessa, etukynnet ruokailun jalkeen kun pennut rauhoittuvat syliin.

Pennut siirrettiin pienista koreista suurempaan kavelyalueeseen viiden paivan ikaisina. Korit olivat hyvia ensimmaisien paivien aikana, mutta nyt kun pennut nostavat jo etupaataan ylos liikkuessaan, tarvitsevat ne suuremman kavelyaitauksen, jossa voivat harjoitella motoriikkaansa. Aitaus on 1mx1m, joka on hyva 8 pennun pentueelle. Se on riittavan iso, jotta pennut pystyvat harjoittelemaan kavelemista, mutta riittavan pieni, etteivat ne eksy sisaruksistaan. Pentuaitauksen alle olemme laittaneet paksun karvamaton, jonka paalle WC-alustoja pitoa varten. Lattialammitys on edelleen poissa paalta, jottei Veran imetys olisi tukalaa, ja jotta Vera voi jaada nukkumaan “paivauniaan” pentujen luo. Paksu karvamatto estaa pentujen kylmettymisen kaakeleilla. WC-alusta ei ole riittavan paksu pitaakseen pennut lampimina. Aitauksen ylapuolella on edelleen lampolamppu (400W). Kehikon reunat on rakennettu kompostikehikoista, jotka on kiinnitetty toisiinsa nippusiteilla. Muista vetaa reunat todella tiukkaan, ettei pennun tassu vahingossa jaa valiin. Kehikon alareunaan on teipattu vaneripalat, silla kehikon reiat ovat liian suuria, ja pennut takuulla tyontaisivat tassunsa ja kuononsa niista lapi. Vanerit tuovat pentuaitaukseen tukevuutta. Kaikki aitauksen kulmat on teipattu ilmastointiteipilla, jotteivat pennut edes yrittaisi vanerien kulmista ja mahdollisista pienista raoista lapi. Aitausta suurentaessa on helppo lisata uusia paloja kulmiin, ja aitaus on helppo taittaa kasaan seuraavaa pentuetta odotellessa.

Pennut koreissa ensimmäisten päivien ajan Pennut kävelyaitauksessa

Siirryttyaan pentuaitaukseen, pennut alkoivat heti liikkumaan enemman ja kokeilemaan tasapainoaan neljalla jalalla. Kymmenen paivan ikaisina pennut kavelevat jo muutaman horjuvan askeleen eteenpain neljalla jalalla. Kaikki punnertavat ainakin etutassuilleen aina liikkuessaan eteenpain. Olemme huomanneet, etta kevyimmat pennut nousevat jaloilleen helpommin ja useammin. Vaikkei painoeroa ole paljon suurimman pienimman valilla (noin 100g), on kavelyero nahtavissa satunnaisesti. Odottaisivat nyt viela hetken etta ehtisivat silmat avautua ennen kuin aloittavat juoksemisen!

Pennut punnitaan edelleen vahintaan kahdesti paivassa, vaikka kriittinen alkuaika on jo ohitettu. Pennut ovat nyt tuplanneet syntymapainonsa, eli ovat noin 1kg tienoilla kymmenen paivan ikaisina. Punnitus on suuntaa-antava, ja kertoo kuka tarvitsee seuraavassa syotossa hieman enemman, kuka on pudottanut painoa ja kuka on syonyt itsensa hieman liian tayteen. On tarkeaa etta vahdit pentujen syomisia, ja tarkkailet kuinka pinkea vatsa on syotossa, silla pentu ei valttamatta itse osaa rajoittaa syomistaan. Jos pennulle tulee ahky, se tietaa sinulle unetonta yota ja pennulle erittain epamukavaa olotilaa!

Vera imettämässä kahta 8 päivän ikäistä pentua .. muiden pentujen vatsat ovat jo täydet

Pennut syovat suurinpiirtein joka 2,5h, mutta kerran nukahdettuaan parjaavat satunnaisesti neljaan tuntiin asti (10pv jalkeen). Emme kuitenkaan viela pida taukoja nain pitkina, silla liian pitkan valin jalkeen pennut tuppaavat syomaan ahkyyn asti. Imetysrumbaan ja pissautuksiin+kakkautuksiin menee noin tunti. Pennut eivat viela kakkaa itse. Seitsemannen paivan jalkeen pissautuksen vauvojen kosteuspyyhkeet kannattaa vaihtaa tavallisiin keittiopapereihin, silla pissaa tulee PALJON. Revi keittiopaperi valmiiksi pinoon, siita on helppo nopeasti ottaa yksi sita tarvittaessa. Pennut kannattaa pissauttaa ja kakkauttaa roskakorin paalla, silla jos ja kun paperi ei ehdi imea riittavan nopeasti, osa tippuu varmasti lattialle.

Vera nuolemassa pennun pissoja ...kakkautuksen Vera jättää suosiolla meille...

Skype on mahtava keksinto, ja ensimmaiset “videokonferenssit” tulevien pennunomistajien kanssa on jo pidetty. Pitkalla asuvat eivat valitettavasti paase joka viikonloppu kylaan pentuja katsomaan, mutta nain he ovat mukana pentujen kehityksessa alusta asti. Pennut muuttuvat viikko viikolta niin paljon, etta on ihana nahda joka vaihe! Pentujen turkinlaatukin on jo vaihtunut. Syntyessaan se oli samettista ja kiiltavaa, nyt se on tuuheampaa, pehmeampaa ja mattapintaista.

Saimme tutulta kivan idean ottaa kuvia aina saman pehmolelun kanssa, jotta pennun kasvu nakyisi paremmin. Pehmoleluksi valittiin ystavallisen nakoinen lehma.

Navigaattori (musta narttu) "Scout" Nollatoleranssi (ruskea narttu) "Pipari"

Neliveto (ruskea narttu) "Navy" Nokkakolari (ruskea narttu) "Mona"

Nestekaasu (musta narttu) "Cooper" Nostokurki (musta uros) "Oslo"

Nastarenkaat (musta uros) "Akseli" Nopeusrajoitus (musta uros) "Kasper"

Neste on muuttanut nimensa Cooperiksi, jaakiekkoteeman mukaan. Uuden perheen isa on jaakiekkofani, ja perheen aiemmat noffitkin on nimetty saman teeman mukaan: Bauer ja Titan. Mustia urospentuja on viela vapaana, yksi ruskea narttu etsii sijoituskotia.

Vera nukkuu jo hyvin muiden koiriemme kanssa. Se on relaksoituneempi ylakerrassa (verrattuna entiseen kun halusi tavata pennut joka viisi minuuttia). Se on jopa aloittanut taas poydasta ruuan kerjaamisen :-). Vera holkkaa mielellaan korttelia ympari ja menisi varmasti pidemmallekin lenkille jos sen sallisimme. Vastasynnyttanytta narttua ei kuitenkaan saa viela tassa vaiheessa rasittaa liikaa, silla se on ollut monta viikkoa raskauden ajan pienella liikunnalla. Mielummin monta lyhytta lenkkia kuin yksi pitka. Kaymme Veran kanssa ulkona neljan tunnin valein, aina ennen ruokailua lyhyelle lenkilla. Veran suoli toimii erinomaisesti. Uloste on ollut kiinteaa jo pitkaan, muutamaa alkupaivaa lukuunottamatta.

Kivisilmän N-pentue 9 päivän ikäisinä

11-15 paivaa:

Pennut ovat nyt 11 paivan ikaisia ja ensimmaisilla on jo silmat raollaan. Pennut liikkuvat jo hurjaa vauhtia eteenpain, ja kaikki nousevat suvereenisti jo seisomaan.

Kivisilmän N-pennut 11 päivän ikäisinä N-pentu paijailtavana

Pentujen sateilylammon kytkimme pois paalta kun pennut olivat 11pv ikaisia. Pennut nukkuvat rauhallisemmin kun niilla ei ole enaa niin kuuma. Ovet pentuhuoneeseen on kuitenkin edelleen kiinni, jottei sinne tule kylmaa viimaa autotallin puolelta. Oisin laitamme sateilylammittimen satunnaisesti paalle, jos alkaa tuntumaan silta, etta pennuilla olisi kylma.

Pennut 13 paivaa: Suurin osa pennuista on jo 13 paivaisena avannut silmansa taysin, enaa muutamalla on pienet viirut silmina.

Tanaan huomasimme ensimmaista kertaa kun Pipari ja Akseli pissasivat pentuaitaukseen ihan itsekseen ennen syottoa. Kohta ei siis enaa Veran tarvitse nuolla pentuja stimuloidakseen virtsaamisen/ulostamisen. Vauvojen kosteuspyyhkeita on meilla tahan asti kulunut 2-3 pakkausta paivassa.

Otimme pennuista uudet "passikuvat", kun kaikkien silmat olivat avautuneet.

Nostokurki (musta uros) "Oslo" Nopeusrajoitus (musta uros) "Kasper"

Nollatoleranssi (ruskea narttu) "Pipari" Nokkakolari (ruskea narttu) "Mona"

Nestekaasu (musta narttu) "Cooper" Neliveto (ruskea narttu) "Navy"

Navigaattori (musta narttu) "Scout" Nastarenkaat (musta uros) "Akseli"

Pennut ovat myos alkaneet leikkia keskenaan! Toistaiseksi se on vain toisten sohimista, mutta ihan selkeita leikkieleita alkaa jo nakya. Pennut kaantavat paataan, haukottelevat, kavelevat hyvin ja aantelevat jo todella kovaa. Aantely muuttui vikinasta pieniin haukkuihin noin 11 paivan ikaisena: vauvauvauaarrrraufraufrauf..!

Pennut kavelevat jo erittain hyvin. Lukuunottamatta tietysti humalaishoiperteluja juuri ruoan jalkeen jolloin vasymys jo painaa :-). Kaikilla on silmat jo taysin auki, ja leikitkin suht rajuja. Viidentoistapaivan ikaisena kuulimme ensimmaiset kunnon murinat yhden suusta, ahinaa, puhinaa ja outoa aantelemista on kuulunut jo leikkihetkissa muutaman paivan ajan. Pennut siirtyivat ylakertaan olohuoneeseemme perjantaina, eli 15 paivan ikaisena.

Uudessa aitauksessa kaiken alla on tavallinen pressu, joka on kiinnitetty kompostikehikon ulkoreunoihin nippusiteilla ja ilmastointiteipilla. Ajatuksena on etta jos pennut pissaavat aivan aidan tuntumaan, ei pissa valu aidan alle ja sielta kaakelilattian rakoihin. Pressun paalla on paksu sanomalehtikerros jonka paalla on viela kerros kroonikkovaippoja imemaan kaiken pissan. Kunhan pennut paattavat mista nurkasta tekevat oman "pissapaikan", voimme vuorata lahinna sita yhta nurkkaa kroonikkovaipoilla. Kaiken paalla on viela WC-mattokerros, joka antaa pentujen tassuille pitoa, mutta paastaa pissat lapi ettei latakoita nay (pennut pysyvat puhtaampina). WC-matot pestaan normaalisti pesukoneessa ja sanomalehtia ja kroonikkovaippoja vaihdetaan ahkerasti. Meilla WC-matot eivat ainakaan ole alkaneet rispaantumaan pesukoneessa pesusta, mutta ne ovatkin aika paksua materiaalia (eli viivat, ei ruudukko ja paksuus on noin 1,5cm luokkaa). Aitauksen reunat ovat samanlaista komposti-vanerikehikkoa kuin pienempi aitaus alakerrassa.

Pentujen aitaus alakerrassa oli 1mx1m. Yläkerran aitaus on jo huomattavasti suurempi,
Kuvassa pennut 16 pvn ikäisiä aitausta voi helposti suurentaa pentujen kasvaessa

Ylakerran suurempi aitaus ei ole viela ihan valmis yllaolevassa kuvassa, vaan lisasimme viela usean reunapalan, jotta aitaus olisi mahdollisimman suuri. Lisasimme myos WC-mattokerroksen. Pennut otettiin tietenkin heti pois koreista aitauksen valmistuttua. Enaa kaytamme koreja satunnaisesti imetysten yhteydessa jos nisilla on kauhea ryysis ja kaaos.

Pentujen siirtyminen ylakertaan sujui mutkitta: kaikki tuntuivat vihdoinkin huokaisseen helpotuksesta ja levittaytyivat erittain laajasti pentuaitaukseen. Pentu-pentukontaktia ei siis enaa kaivattu :-D. Kaikki rentoutuivat samantien uusille vilteille, ja ensimmaiset imetyksetkin sujuivat ongelmitta. Laitoimme pentuvirikkeiksi ja joulukoristeiksi muutamia joululeluja aitaukseen. Pennut eivat viela leiki niilla, mutta haistelevat kylla kovasti ja tykkaavat asettua niiden paalle nukkumaan.

Ruuti haistelemassa pentuja ensimmäistä kertaa

Pennut tapasivat muut koiramme yksitellen siirryttyaan aitaukseen: Ruuti oli erittain varovaisesti kiinnostunut pennuista. Ensimmaisen paivan se kulutti sohvan vieressa istuessa ja seuraillessa pentujen jokaista liiketta. Caprille pennut olivat jo tuttu juttu, ja nuoli ensitoikseen pentujen vatsoja (stimuloi virtsaamisen ja ulostamisen) ja asettautui samantien omalle “imetyspaikalleen”. Valitettavasti maitoa ei kuitenkaan tullut! Data mopsi taas oli erittain pollamystynyt pennuista: aina kun aitauksesta kuului pentuaania, Data aloitti varoitushaukkunsa ja varmisti etta me varmasti kuulimme etta olohuoneessa oli jotain outoa elamaa. Pian varoitushaukut loppuivat ja Data kiinnostui pennuista leikkimielessa.

Markus ja Data pentuvahteina "Oslo" täysin relaksoituneena Markuksen sylissä

Vera antaa meidan, vieraiden ja muiden koirien tulla pentuaitaukseen miten lystaa. Ainoastaan ollessaan aikeissa asettautua maahan imetysasentoon, ei se tykkaa jos muut koirat tulevat turhan lahelle. Imetyksen alettua, antaa se muiden koirien kuitenkin taas normaalisti tulla aitaukseen.

Vera syottaa pentuja edelleen 2,5h valein. Viikon paasta pennut alkavatkin jo maistella kiinteaa ruokaa.

Pennut osaavat jo ulostaa itse, joten pentujen hoito on jo huomattavasti helpompaa. Verakin syo normaalisti ruokaa, mutta vain suurempia maaria. Vera juo edelleen paljon vettä.

Kivisilmän N-pennut ruokailun jälkeen

16-30 paivaa

Loysimme Brysselin koiranayttelysta erivariset pannat pennuille. Pantojen tarkoituksena on erottaa pennut toisistaan, silla emme enaa laita kynsilakkoja hantiin. Ja onhan se hyva pentujen tottua jo pienesta pitaen pannan kayttoon. Pantojen varit ovat:

Oslo – vihrea
Navy – liila
Mona – keltainen
Pipari – vaaleanpunainen
Akseli – vaaleansininen
Kasper – ruskea
Scout – punainen
Cooper – tummansininen

Pennut kasvavat niin nopeasti, etta niiden pantoja pitaa olla saatamassa lahes paivittain aina hieman suuremmaksi. Kahdenkymmenen paivan ikaisina pennut painoivat jo hurjat 2 kiloa. Punnitsemme pentuja edelleen paivittain, mutta lahinna mielenkiinnosta, ei niinkaan varmistaaksen pentujen paivittaisen painonnousun. Kaikkien painot ovat noin 200g sisalla toisistaan, eli hyvin tasainen pentue. Keraamalla tietoja nyt, voimme myohemmin piirtaa hienoja kappyroita ja taulukoita pentueen kehityksesta, ja vertailla tietoja muiden pentueidemme kasvukayriin.

Pennut 18 paivan ikaisina

Pennut alkoivat juomaan ja leikkimaan vedella ensimmaisen kerran kun ne olivat 18 paivaa vanhoja. Olimme antaneet Veralle hieman vetta imettaessaan pentuja, ja Navy loysi vesikipon ja alkoi juomaan siita. Tuosta paivasta alkaen olemme pitaneet pentuaitauksessa yhta tai kahta vesikippoa, joista pennut voivat juoda ja uida ;-). Kunhan ikaa tulee enemman, rakennamme alakerran pesuhuoneeseen “uima-altaan”, jossa pennut voivat hieman enemman parskytella veden kanssa. Pennut ovat perusnoffeja, silla niita ei tunnu haittaavan hieman marat tassut, kavellessaan suoraan vesikipon lapi.

Pennut osaavat jo kyykistya pissatessaan ja ponnistaa ulostaessaan. Pennut ovat oppineet pitamaan pesansa suht puhtaana, aina kayden samassa “kakkanurkkauksessa” tarpeillaan, jolloin muu pentuaitaus pysyy puhtaana. Vaihdamme pentuaitauksen muita alusia keskimaarin kerran paivassa, “kakkanurkkausta” pari kertaa paivassa.

Vera ei enaa nuole pentujaan yhta ahkerasti kuin ennen, silla pennut osaavat jo itse kayda tarpeillaan. Ja onhan meilla Ruuti, jonka aidinvaistot ovat heranneet. Ruuti on aina ollut erittain kiinnostunut pennuista, mutta nyt lahipaivina siita on tullut meidan epavirallinen “pentupuhdistaja”. Sillavalin kun Vera imettaa pentuja, Ruuti asettuu Veran viereen ja alkaa innoissaan nuolla pentuja. Vera ei siita valita, jatkaa vain kuorsailujaan. Uskommekin etta jos Ruuti aikanaan saa oman pentueensa, tulee siita samanlainen ylihuolehtivainen, erittain varovainen ja aina kuulolla oleva aiti kuin mita Capri oli. Capri edelleen tarkkailee Veran pentuja silloin talloin, varmistaen etta kaikki on varmasti kunnossa. Capri menee pentuaitaukseen muutaman kerran paivassa, haistelee kaikki pennut, nuolee ne lapikotaisin ja menee sen jalkeen vasta nukkumaan.

Ruuti pitaa pennut puhtaina

Pentujen kynnet leikattiin taas 27 paivan ikaisina. Ne leikattiin ruokailun jalkeen, kun pennut olivat taysin rentoja Battaglia-kasittelyn jalkeen. Pennut osaavat olla kasiteltavina erinomaisesti. Ne tietavat, etta kun vatsa on taynna, otamme ne kasiimme ja teemme perusBattaglian: selallaan, pystyssa, paa hetken alaspain ja tassujen kutittelua. Ja tietysti lopuksi meilta suuri halaus ja pusu paalaelle :-). Kaikki pennut osaavat rauhoittua taysin kasiimme, ja nukahtavatkin kesken Battagliaa, ainoastaan tullakseen heratetyksi kun laskemme ne takaisin pentuaitaukseen.

Pennut ovat tottuneet uuteen pentuaitaukseensa mainiosti. Ne nukkuvat lapi amerikkalaisten action-leffojen (joka on jo sinansa suoritus ratatata ja kabuuum tehosteiden takia!), aanekkaiden keskusteluiden, muiden koirien haukkumisen ja leikkimisen ja tietysti imuroimisen ja muiden peruselaman aanien. Pennut rakastavat halauksia ja kasittelya, ja kiipeavat innokkasti syliimme kun istumme alas pentuaitaukseen TV-n katselun ohella.

Pennut nukkuvat television aaressa - Akseli yrittaa saada Veraa leikkimaan (18 paivaa)

Pennut osaavat seurata aania erittain hyvin, ja tulevat taputuksesta luokse, joka helpottaakin Veran imetyssessioita. Vera tykkaa imettaa pennut pentuaitauksen ulkopuolella, joka tarkoittaa sita, etta voimme taputuksella kutsua pentuja aitauksen reunalle ja laittaa ne toiselle puolelle imemaan. Kuullessaan taputukset, pennut juoksevat pikapikaa aanenen suuntaan, yrittaen olla se ensimmainen luonamme :-).

Mennessamme pentuaitaukseen, pennut ihan selvasti aktivoituvat. Pennut aloittavat juoksemisen, repimisen, murinan, haukkumisen ja leikin. Pennut rakastavat kiiveta syliimme ja antaa “pusuja”. Kun Navyn uudet omistajat tulivat kylaan, nuoli yksi pennuista jopa perheen vauvan korvan ;-).

Perheen vauva tutustumassa uuteen perheenjaseneen (23 päivää)

Pennut osaavat myos kiipeilla hienosti pentuaitauksen portaalle, ja ovat aloittaneet leluilla leikkimisen. Lauantaina kun pennut olivat 23 paivaa vanhoja, ne kokeilivat leluilla leikkimista ensimmaisen kerran. Kaikki alkoi siita kun Oslo hieman kokeili Joulupukin hatun imeskelya, ja muut tajusivat etta niitahan voi SYODA.. ! Nyt pennut tonivat palloja kuonoillaan ja tassuillaan, ja pureksivat Joulupukin hattua jo ahkerasti.

Ihan hyva vaan etta ymmartavat lelujen paalle, silla Ruuti ja Data ovat jo pitkaan haaveilleet leluista! Yhden ne onnistuivatkin jo varastamaan. Data meni herattamaan kaikki pennut (joka tietysti johtaa pentujen juoksemiseen, haukkuihin, murinoihin, tyontamiseen ja painimiseen), ja silla valin Ruuti hiipi aitaukseen ja nappasi Lumiukon! Itse olimme liian keskittyneita pentujen hoitamiseen, etta seuraavan kerran kun naimme Kaksikkoa, olivat ne jo iloisesti ulkona juoksemassa ja leikkimassa Lumiukon kanssa ;-)!

Data ja Ruuti leikkimassa varastetulla joululeulla

Pennut leikkivat aina juuri ennen ja jalkeen ruokailun. Ruokailun jalkeen, pennut usein yrittavat saada Veraa mukaan leikkeihin. Pennut menevat Veran kuonon eteen, laimivat tassuillaan ja heiluttavat hantiaan. Vera vastaa leikkikutsuihin yleensa nuolemalla pennut lapikotaisin litimariksi.

Pennut kayttavat paljon tassujaan leikkiessaan (ovat siis ihan taysiverisia noffeja!). Niiden leikkit ovat suht rajuja, ja kun pennut paattavat murista toisilleen, on se jo erittain kovaaanista! Pennut kayttavat aantaan monipuolisesti: pentuaitauksesta kuuluu vahan valia haukkua ja murinaa! Pennut osaavat myos jo menna kunnon leikkiinkutsu-asentoon: etupaa alhaalla ja takapuoli ylhaalla.

Juostessaan pennut pitavat hantaansa taysin pystyssa, tasapainottaakseen muuten huteraa mennoa. Kun vaihdamme pentuaitauksen alustoja, laitamme pennut erilliseen pieneen hakkiin, silla lahkeissa roikkuvat ja alati juuri sen paperin paalla joka pitaisi vaihtaa juoksentelevat pennut eivat valitettavasti osaa auttaa meita siina puuhassa!

Pentujen hampaat ovat tatanykya jo ihan kunnon nastat. Pennut ovat alkaneet jarsia varpaitamme ja sormiamme pentuaitauksessa ollessamme, ja saivat jo ensimmaiset BARF ruokansa 22 paivan ikaisina. Ensimmainen kunnon ruoka oli kasvissose-jauhelihaa, ja jalkiruoaksi suuren suuri nakerrys luu. Vahan ennen nukkumaanmenoa viela pieni horppy Veran maitoa. Pennut saavat kunnon ruokaa vain noin joka toinen tai kolmas kerta. Aloittaessamme lisaruokinnan pentujen ruokintavali oli pudonnut taas kahteen tuntiin, nykyisellaan se on jo taas 3-4 tuntia.

Pennut syomassa ensimmäistä kunnon ateriaansa, ikää 22 päivää

Otimme pennuista joulukuvat ystavallisen lehman vieressa. Pennut ovat jo SUURIA!!

Scout (Navigaattori):

Pipari (Nollatoleranssi):

Oslo (Nostokurki):

Oslo etsii itselleen rakastavaa kotia.

Navy (Neliveto):

Mona (Nokkakolari):

Kasper (Nopeusrajoitus):

Cooper (Nestekaasu):

Akseli (Nastarenkaat):

Akseli etsii itselleen rakastavaa kotia.

Taalla satoi lunta! Uskomatonta, mutta totta. Kaikki on valkoisen lumen peitossa, ei rantasateen niinkuin normaalisti. Alkujaan meidan piti ottaa pennut tana viikonloppuna ulos, mutta valitettavasti siella on nyt liian kylmaa ja markaa sille. Kunhan ilmat taas tasta lampenevat normaaliin, niin paasevat pennut ensimmaisille ulkoilureissuilleen. Muut noffit Rakastavat lunta, erityisesti Vera joka on ulkona niin paljon kun vain annamme sen olla. Valitettavasti Vera ei saa kuitenkaan ulkona makoilla liian pitkaan ettei maidon tuotanto taysin tyrehtyisi ihan viela, eika tietystikaan nisat jaatyisi! Vera vain katsoo pihaovesta kateellisena kun muut saavat jaada ulos leikkimaan.. ihan selvasti epareilua! Data taas on vain iloinen jaadessaan sisalle.

Meilla on tahan mennessa ollut paljon vieraita kylassa pentuja katsomassa. Tavallisesti ruokimme pennut noin tuntia ennen kuin vieraat saapuvat, jotta nalka ei ihan heti yllattaisi, mutta kuitenkin siten etta jaksavat puuhailla vieraiden ollessa meilla kylassa. Toistaiseksi ruokinta-aikataulut on toimineet, ja pennut ovat kayttaneet kaiken energiansa vieraiden haistelemiseen ja tutkimiseen. Pennut tarvitsevat PALJON unta, ja leikkihetket ovat vain lyhyita hetkia, josta johtuen ruokinta-aikataulujen ja viraiden visiittien jarjestaminen on haastavaa :-). Pennut ovat tavanneet aikuisia, teineja, lapsia ja yhden sylivauvan.

Aloitimme harjaussessiot 26 päivän ikaisina. Pennut eivat olleet millansakaan siita. Seuraavalla viikolla harjoitellaan trimmauspoydalla oloa, pennut paasevat myos ensimmaista kertaa tutkimaan keittiotamme ilman pentuesisarusten turvaa, ja toivottavasti myos ulkoilureissut alkavat. Pennut tulevat tietysti myos tapaamaan paljon uusia ja erilaisia ihmisia.

Elainlaakari tuli käymaan pentujen ollessa 27 paivan ikaisia. Han tarkasti pentujen silmat, korvat, navat, kivekset ja sydamen. Kaikki oli kaikilla erinomaisessa kunnossa :-). Pennut saivat myos mikrosirut niskaan ja passit talteen. Otatimme mustista pennuista geenitestin ruskeaa geenia varten. Tulokset saamme muutaman viikon sisalla. Lahetimme myos samalla pentujen rekisterointipaperit Suomen Kennelliittoon.

28-36 paivaa

Pennut aloittivat kanansiipien nakertamisen 26 Joulukuuta, ollessaan 30 paivan ikaisia. Kanansiipien tuhoamisen aloitti Scout. Scout kokeili teravilla naskalihampaillaan kanankoipea ja huomasi pian etta sehan on ihan oikeaa RUOKAA! Scout sai siivesta lihat irti, siirtyi seuraavaan (kokoajan vinkuen ja inisten kun ruoka ei irronnutkaan yhta helposti kuin ennen!), kunnes kolmannen kohdalla Scout alkoi nayttamaan pikemminkin mustalta ilmapallolta kuin noffipennulta! Muut seurasivat mustan ilmapallon muodostumista, ja innostuivat itsekin kokeilemaan. Mona seurasi Scoutin esimerkkia, Pipari vahti Monaa jne. Iltaa kohti kaikki pennut olivat jo syoneet, tai ainakin kokeilleet kanansiipien nakertamista.

Cooper syömässä lihanpalaa Mona nukkumassa ruokakipossa

Talla hetkella pennut syovat lihan paloja, kanansiipia (ei viela luita), kasvissosetta, kalaa ja mahaa. Pennut juovat edelleen noin kahdesti paivassa Veran maitoa, mutta ovat pikkuhiljaa senkin lopettelemassa. Pentujen hampaat teravoityvat, imukyky vaihtuu puremiseksi, eika Vera enaa halua olla pentujen teravien piikkihampaiden kohteena! Pennut lopettavat imemisen suurinpiirtein niihin aikoihin kun kanan luutkin alkavat maistumaan. Toistaiseksi kanankylkiluut menevat jo hyvin alas, mutta selkarankapalat ovat viela liian kovia syodakseen. Yritys on kuitenkin taysi kymppi kaikilla!

Pennut painavat nyt noin 3-3,5kg, osa jo lahempana neljaa kiloa. Pennut ovat jo Datan kokoisia, ja selvasti suurempia kuin mita Data oli Anninan hakiessa sen kasvattajaltaan. Otimme pennuista uudet kuvat ystavallisen lehman vieressa. Pennut ovat jo selvasti lehmaa suurempia. Kasper on vaihtanut nimensa Orka:ksi, tappajavalaiden mukaan :-), ja Navy vaihtoi nimensa Joki:ksi.

Scout Cooper

Oslo Akseli

Oslo ja Akseli etsivät pysyviä rakastavia koteja.

Mona Orka

Joki Pïpari

Hankimme pennuille lisaa leluja: pentuaitauksessa on nyt kissantunneli ja torvi (jota painamalla (tai pentujen tapauksessa yli kavelemalla) kuulee kunnon troooot -torvensoiton). Pennut innostuivat leluista PALJON! Erityisesti tunneli oli suuri hitti, silla jos pennut kavelivat sen ylitse (tai lapi), kuuluu siita rapiseva aani. Pennut kavelivat sen lapi jonossa, jaivat tunnelin sisaan lepohetkelle, tai ottivat tunnelin reunasta kiinni ja alkoivat jarsimaan sita :-D. Tunneli on viela ainakin toistaiseksi ehja, muutaman pesun lapikaynyt, mutta suurempia reikia ei viela ole ;-). Erityisesti Cooper rakastui tunneliin niin, etta taisi jopa nukahtaa sinne! Herasi sitten toisten pentujen toniessa Cooperia hereille, silla hekin halusivat kulkea tunnelin lapi..! Toistaiseksi Cooper on myos ainoa pentu, joka on tullut tunnelin “sivu-aukosta” ulos. Sitten kun pennut ovat liian isoja tunneliin, saa Data siita agility-tunnelin. Laitoimme aitaukseen myos Noffi-palstan Secret Santa-lahjavaihdon kautta saadut joulupehmolelut pennuille.

Cooper onnellisena tunnelissa Cooper ja Akseli leikkimässä

Otamme pentuja paivittain pois pentuaitauksesta juoksemaan olohuoneessamme ja terrorisoimaan muita koiriamme ;-). Tietysti vain valvonnan alaisina. Pennut Rakastavat tutkimusmatkoja olohuoneen astiakaappien alle, eteissa kenkatelineiden taakse ja keittiossa tistikoneen sisaan – tai toistaiseksi pennut eivat ole viela kiivenneet avonaiseen tiskikoneeseen, mutta tieda milloin se paiva viela koittaa ! Pennut paasivat ensimmaista kertaa tutustumisreissuille olohuoneeseen ollessaan 28 paivaa vanhoja.

Mona ja Pipari varpaita syömässä Cooper löysi hienon pallon kaapin alta

Pennut tuntuvat olevan erittain itsevarmoja. Eivat eparoi yhtaan edes uusissa paikoissa tai ollessaan tutkimusmatkoilla yksin. Laskiessamme ne lattialle uuteen alueeseen, lahtevat pennut pois kasistamme juoksien, haistellen uusia hajuja ja tutkien ymparistoaan. Orka, joka oli ensimmaisessa olohuoneen tutkimisryhmassa juoksi esineelta toiselle, hanta pystyssa ja heiluen. Cooper loysi astiakaapin alta pallon, nosti suuhunsa ja alkoi leikkia silla! Ihan yleisestikin nama pennut tuntuvat leikkivan leluilla viime pentueitamme enemman.

Haisteltuaan ja maisteltuaan kaiken mahdollisen, nukahtavat pennut juuri siihen paikkaan missa vasymys iski, oli se sitten lampiman maton paalla, tai kylmalle kaakelilattialle :-)! Annamme pentujen levata hetken, jonka jalkeen nostamme ne takaisin pentuaitaukseen, jossa pennut voivat turvallisesti jatkaa uniaan. Vain muutama jaksaa herata nostamisen aikana, ja nekin vain varmistaakseen nostajan, muut nukkuvat sikeasti kasittelyn ajan.

Ulkoilmat ovat olleet erittain masentavia: sadetta, sadetta ja lisaa sadetta, joten pennut paasivat ensimmaiselle ulkoilureissulleen olleessaan 36 paivaa vanhoja.

Pennut tutkimassa valtavaa uutta maailmaa

Battaglia -kasittely tuntuu toimivan, silla lieneeko huonon muistin vai minka, mutta nämä pennut tuntuvat hieman henkisesti kypsemmilta kuin aikaisemmat pennut samassa kehitysvaiheessa. Tieda sitten onko siita pennulle hyotya vai ei, mutta ainakin pennut ovat erittain itsevarmoja, tasapainoisia ja kasittely-ystavallisia. Toki edelliset pentummekin ovat olleet, mutta muistaakseni vasta hieman myohemmassa ikavaiheessa. Tieda sitten tekeeko muisti kepposia, silla Battaglian tyylista kasittelya teimme myos H- ja M-pentueille, tosin emme yhta suuressa mittakaavassa, emmeka aivan kaikkea (varpaiden kutittelu ja paa-alaspain asento jaivat pois :-)).

Sopot pennut on vaihtuneet yon aikana kauhukakaroiksi! Pennut ovat alkaneet repia ja kiskoa pentuaitauksen mattoja syrjaan, jotta paasevat hampaillaan kasiksi alla olevaan sanomalehtikerrokseen.. Pennut ovat myos alkaneet jarsia pentuaitauksen seinien teippeja irti :-D! Ottaessamme pennut olohuonetta kiertamaan, suuntaavat ne heti minka tahansa purtavan esineen luokse, olkoon se sitten tietokoneen johdot (Skype-puheluiden aikaan uusien pennunomistajien kanssa:-D!), poydanjalat, astiakaapin kulmat tai omat varpaamme.. Taytynee alkaa pitaa kenkia pentujen kanssa ;-)!

Pennut osaavat myos tunkea itsensa mita pienimpiin rakoihin, oli se sitten sohvien valiin tai astiakaappien alle..! Onneksi niita on vain kahdeksan..! Ja onneksi pennut tulevat luokse kasia taputtamalla eli jos tuntuu silta etta yksi puuttuu joukosta, on pennut helppo saada kasaan taputuksella – ja sen jalkeen laskea uudestaan.

Pennut alkavat oppia leikkien saannot: jos joku puree liian kovaa tai repii korvasta niin etta sattuu, paastaa pentu vinkunan ja toinen pentu lopettaa. Hyvia uutisia meille, silla pennut oppivat ettei saa purra liian kovaa :-) ! Toiset pennut ovat aina parhaita opettajia.

Pennut ovat saaneet ensimmaiset harjaussessiot karstan kanssa. Pennut eivat tainneet edes huomata koko harjaa kun nukkuivat syleissamme. Pentujen turkit alkavat olla likaisia ja oljyisia omalaatuisen syomistyylinsa takia (ruokakipossa kuuluu seista tai istua, ruokaa syodaan koko naamalla, ja toisen pennun kylkeen on hyva pyyhkia suu ruokailun jalkeen !). Osa pennuista on jo pesty, osalla vuoro lahipaivina.

Pennut ovat Oikeita Newfoundlandinkoiria, silla pentuaitauksessa ei tunnu koskaan olevan puhdasta vetta, ei vaikka vesi olisi vaihdettu viisi minuutta sitten. Aitauksessa on kaksi suurta vesikippoa, joita olemme koko ajan tayttamassa, joko siksi etta pentu on kaatanut sen, raahannnut sen aitauksen toiseen paahan (ja siina samassa kipannut sen), tai siksi etta toinen on istunut, astunut, nukahtanut siihen.. Joskus vain toivoisimme etta pennut jattaisivat vesikipon edes viideksi minuutiksi rauhaan :-D!

Monan lemppari nukkumapaikka-- juomakippo. Ja ihmiset ihmettelevat miksi kippoja pitaa aina olla tayttamassa :-).

Jouluna rakensimme piparkakkutalon, niinkuin aikaisempinakin vuosina. Ja niin kuin aina, itse talon rakentaminen venyi pikemminkin uuden vuoden puolelle kuin jouluun..! Valipaivien aikana Vera-tonttu oli nalissaan varastanut piparkakkutalon kaksi seinaa, joulukuusen ja piipun.. Talo naytti pikemminkin tonolta, joten paatimme rakentaa kolmion mallisen koirakopin. Noffit ja mopsi tehtiin marsipaanista (3 aikuista, 1 mopsi, 8 pentua), ja talo koristeltiin kekseilla ja karkeilla. Vaikkei lopputulos ollutkaan se mita alunperin suunnittelimme, tuli siita mielestamme huomattavasti hienompi kuin edellisvuonna :-)! Leivoimme myos noffipiparkakut, joihin kirjoitimme koirimme nimet.

Piparit, kaikkien koirien nimillä varustettuina

Piparkakkutalomme kaikkien marsipaanikoiriemme kera.

Meilla on PALJON koiria talossa. Sen huomasimme viimeistaan hakiessamme apteekista koirille matolaaketta (madotamme kaikki talon koirat ja pennut, pentujen ollessa 4 viikkoa). Tarvitsimme matolaaketta hieman reilulle 180kg:lle. Paastessamme tiskille kerroimme apteekkarille tarvitsevamme kuusi matolaakepakkausta.. apteekkari kaantyi kaapilleen hakemaan matolaakkeita, katsoi lappuamme epauskoisena ja kysyi “oliko se varmasti kuusi..?!” Vastattuamme myontavasti (“kylla, meilla on paljon isoja koiria”), apteekkari katsoi epauskoisena ja meni takaisin kaapilleen. Kuulimme kunnon horahdyksen taaksemme muodostuneesta jonosta, ja lahtiessamme kaikki asiakkaat apteekkijonossa virnistivat meille.. Juu, on meilla muutama koira kotona..

---